Tulevan Villa Mikaelin asukkaat kävivät Porin asuntomessuilla tutustumassa miten siellä oli esteettömyys toteutunut. Kiitosta saivat suojatiet ja jalankulku. Talojen kohdalla esteettömyys olikin sitten hieman eri asia.

Asunnot eivät olleet esteettömiä – ei edes esteetön talo. Vai mitä mieltä olette siitä, jos pyörätuolilla kulkevaa tarvitaan kaksi avustamaan, jotta hän pääsee sisään esteettömään taloon. Esteetön kulku tarkoittaa maksimissaan 2 sentin kynnystä. Tämän esteettömän talon kynnys ei ihan taida täyttää vaatimuksia:

Tuusulassa 2020 Villa Mikael toivottavasti näyttää esimerkkiä siitä, mitä tarkoittaa esteetön toimiva talo.

Kun suunnitellaan esteetöntä toimivaa taloa, on otettava huomioon virallisten esteettömyyssäädösten lisäksi paljon erilaisia asioita, jotka tukevat nimenomaan asukkaan tarpeita.

Tässä on asioita, jotka ovat olleet olennaisia Villa Mikaelin suunnittelussa:

• Aidosti esteetön talo ja piha ilman ramppeja = talon lattia on samassa tasossa kuin piha, eikä kynnyksiä ole estämässä liikkumista.

 

• Kulkuyhteyksien optimoiminen – eli huonejärjestely siten, että se tukee päivittäistä toimintaa mahdollisimman hyvin ottaen huomioon liikuntaesteisen tarpeet ja yksityisyyden.

• Lattiapinta suunniteltava siten, että rollaattorilla kävely onnistuu mahdollisimman helposti – pinta ei saa olla liian liukas eikä liian ”kitkainen” eikä siinä saa olla koloja.

 

• Keittiön suunnittelu siten, että se vastaa juuri asukkaan tarpeita – pitkä pyörätuolin käyttäjä, jolla on jäykkähalvaus (aivovaurio) tarvitsee ihan erilaisen keittiön kuin lyhyt velttohalvauksen (selkäydinvamma) omaava. Monet liikuntaesteisille suunnitellut keittiöt vievät merkittävästi enemmän tilaa kuin ns. normikeittiöt. Joillain keittiötoimittajilla on hyvin modulaarinen ja monipuolinen tuotevalikoima. Tällöin keittiön pystyy suunnittelemaan visuaalisesti mieleisekseen ja samalla toimivaksi juuri kyseiselle asukkaalle. Tilavaatimukset ovat pienemmät ja niin on hintakin. Yläkaapeihin tarvitaan laskumekanismit – niitä on saatavilla sekä sähköisiä että manuaalisia. Oikeanlaisen valinnassa ammattilaisen apu on tarpeen.

• Kylpyhuoneessa esteettömyysmääräykset ohjaavat rakentamista paljon. Niiden avulla ei kuitenkaan suoraan saa suunniteltua oikeanlaista asukkaalle sopivaa hänen tarpeisiinsa optimoitua kylpyhuonetta. Kylpyhuoneen suunnittelussa on otettu huomioon, mitä toimintoja siellä tapahtuu ja missä järjestyksessä. Myös siirtymiset eri toimintojen välillä on mietitty huolellisesti.

 

• Huoneiden akustisten rakenteiden suunnitteluun vaikuttavat erilaiset kuuloon liittyvät syyt. Rakenteiden muodoilla ja pintamateriaaleilla pystytään vaikuttamaan siihen, että tila on akustisesti oikeanlainen. Myös äänentoistolaitteet ja niiden sijoittelu pitää suunnitella siten, että akustisesti tila on optimaalinen asukkaalle.

 

• Kun halutaan tilaan paljon valoa kaikissa tilanteissa (turvallisuusseikka) isot ikkunat ovat täydellinen ratkaisu suurimman osan ajasta. Pimeään vuodenaikaan tarvitaan lisävaloa ja lisävalo on suunniteltava siten, että se tukee niitä toimintoja, mitä asukas talossa tekee. Esimerkkinä – ikkunoiden päälle tulevat kapeat kirkasvalolamput – ikään kuin integroituna ikkunoihin. Tällöin on samantyylinen valo tulee aina samasta suunnasta.  Valoherkkyys tuo toisenlaisen haasteen – lamppujen teho pitää pystyä säätämään siten, ettei liikateho haittaa ja ikkunat on kirkkaita kesäpäiviä varten varustettava sälekaihtimilla. Liikuntaesteisyyden vuoksi ikkunoiden pimennyksen pitää olla etäohjattava – ehkäpä jopa automaattisesti toimiva. Silloin kun pimennyksen asentaa ikkunoiden ulkopuolelle, sillä on myös energiataloudellisesti positiivinen vaikutus sekä kesällä että talvella.

  

• Kun otetaan huomioon asukkaan yksilölliset tarpeet, voidaan taloon suunnitella hänen toiminnallisuuttaan tukevia ratkaisuja. Esimerkkinä tukikaiteet – perinteisten ratkaisujen sijaan ne voidaan myös rakentaa ikään kuin osaksi asunnon visuaalista ilmettä.

 

• Liikuntaesteisen ollessa kyseessä on myös mietittävä turvallisuusasioita hieman eri tavalla. Minimissään on mietittävä miten makuhuoneesta pääsee ulos turvallisesti palon sattuessa – tällöin voi tulla kyseeseen esimerkiksi ns. henkilöä suojaava sprinklerijärjestelmä lähimmälle poistumistielle tai hätäpoistumistie makuhuoneesta pois siten, että myös liikuntaesteinen pystyy sitä itse käyttämään.

 

• Aina ei tulla ajatelleeksi sitä, että liikuntaesteiselle kaikki flunssat ovat merkittävästi vaarallisempia kuin normaalisti aktiivisesti liikkuvalle. Ilmanlaatu on erittäin tärkeä asia – siksi siihen kannattaa panostaa. Ilmanlaatu vaikuttaa myös aivojen toimintaan ja väsymiseen. Läpihengittävällä talolla, painovoimaisella ilmanvaihdolla ja suurella ilmatilavuudella on positiivinen vaikutus. Puu rakenteena on antibakteerinen ja siten sisäpinnoissa edistää talon terveysvaikutuksia – mänty on erityisen hyvä tässä asiassa – tutkitusti.

 

• Vammautuminen voi myös aiheuttaa lämmönsäätelyongelmia ja kykenemättömyyttä reagoida mataliin tai korkeisiin lämpötiloihin. Siksi tasainen lämpötila vuoden läpi kaikissa tilanteissa on tärkeä. Tämä tuo omanlaisia vaateita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmälle.

 

• Autotalli on suunniteltu siten, että sinne pääsee suoraan sisätiloista ja se on sen verran normaalia leveämpi, että myös sähköskootteri mahtuu sinne ja siellä pääsee siirtymään sen kyytiin. Eli talvellakin siirtyminen tapahtuu sisätiloissa.

 

• Villa Mikael on myös toimiva koti – mietitty siten, että se tukee asukkaan tarpeita. Ne toiminnot, jotka voidaan kokonaan automatisoida siten, ettei niihin tarvitse puuttua automatisoidaan ja ne toiminnot, joiden toimintaa pitää pystyä ohjaamaan etänä liikuntaesteisyyden takia, laitetaan toimimaan siten, että niitä voidaan ohjata kännykältä tai tabletilta. Automatisoitavia asioita ovat mm. lämpötila, ilman määrät eri tiloissa, määrättyjen väliovien avautuminen automaattisesti niitä lähestyttäessä, sälekaihtimien toiminta sään mukaan, valojen himmentäminen, kun esim. televisio laitetaan päälle. Kännykältä ohjattavia ovat mm. valot, osa ovien aukaisusta, ulko-oven valvonta ja ulko-oven avaus, sälekaihtimet (automaattisen toiminnon lisäksi).

 

• Sauna on pitänyt miettiä hieman eri tavalla kuin normaalisti saunat tehdään. Penkit ovat 50 cm korkeudella lattiasta ja lämpö ohjataan myös jalkatasoon. Erityisiä turvajärjestelyitä on myös toteutettava, jotta saunominen on mahdollisimman turvallista.

 

• Perinteisen pihasuunnittelun sijaan on piha suunniteltu tiloiksi – ikään kuin huoneiksi. Villa Mikaelin tiiviiseen ja suojaisaan atriumpihaan on suunniteltu mm. seuraavat toiminnot:
  • pergola kesäruokahuoneeksi ja oleskelutilaksi
  • pieni keto oikein valittuine kukkineen ja kasveineen houkuttelee hyönteiset ja linnut paikalle
  • kiviasetelma koiran pikatarpeita varten (koira muuten pääsee kulkemaan sisälle ja ulos omasta sirulla varustetusta ovestaan)
  • kesäkeittiö ja ulkotakka
  • saunan vilvoittelualue ja
  • läpi vuoden käytössä oleva poreamme.